Uteliaisuudesta kilpailuetua ja hyvinvointia. Mutta miten?

Yleinen

Uteliaisuus on aikamme nouseva megatrendi. Yritykset kasvattavat pikavauhtia tuntosarviaan, jotta jatkuvaan muutokseen osattaisiin suhtautua proaktiivisesti. Miten voimme edelleen palvella ja tuottaa lisäarvoa muuttuvassa maailmassa? Mitä voimme oppia, mitä voimme yhdessä luoda?

Utelias organisaatio koostuu uteliaista työntekijöistä. Uteliaisuus on myös yksilötasolla monella tapaa supervoima. Se lisää hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemusta sekä parantaa ihmissuhteita.

Mikä meitä sitten pidättelee? Miksi uteliaisuus katoaa tai on kiven alla?

Uteliaisuuden pahin vihollinen on tarve varmuuteen. Varmuuden kokemus saa meidät tuntemaan itsemme älykkäiksi ja itsevarmoiksi sekä olomme turvalliseksi. On luonnollista, että haluamme ennustaa ja kontrolloida mitä ympärillämme tapahtuu. Tällöin aivojemme osat, jotka syttyvät uusista, tuntemattomista asioista sammuvat. Usein päädymme lopettamaan tiedonetsinnän liian aikaisin ja saatamme olla vastahakoisia harkitsemaan uutta tietoa. Tarve varmuuteen saa meidät pitämään kiinni mielipiteistämme, vaikka olisimme väärässä.

Uteliaisuus auttaa meitä jättämään tutun ja turvallisen rutiiniosaamisen ja ottamaan riskejä, vaikka se saisi olon epämukavaksi ja epävarmaksi. Sen sijaan, että pyrit olemaan varma, haluat tutkia.

MITEN UTELIAISUUTTA VOI LISÄTÄ?

Utelias asenne työhön

Uusilla asioilla on tapana herättää uteliaisuutta, mutta yhtä paljon on opittavaa sekä uudessa että vanhassa. Heti kun uskomme ymmärtävämme jotain, emme kiinnitä siihen enää huomiota. Usein vanhojen toimintatapojen tarkastelu uteliaasti voi olla yhtä hedelmällistä kuin uusien hakeminen.

Työssä on löydettävä tasapaino hallinnan tunteen ja epävarmuuden välillä. On houkuttelevaa keskittyä niihin asioihin, jotka hellivät itsetuntoa ja joiden kautta voi kokea olevansa hyvä ja hyödyllinen. Uteliaisuus kuitenkin lisää innostusta, motivaatiota ja kehittymistä vaikka epävarmuus olisikin kuormittavaa.

Utelias asenne itseen

Hyvä itsetuntemus auttaa meitä johtamaan itseämme kohti yhä parempaa ammattiosaamista ja hyvinvointia. Uteliaisuus omaa toimintaa kohtaan on näin välttämätöntä. Millaisia toimintamalleja minulla on? Mitä ajatuksia minussa herää? Mitä tunteita herää ja miksi? Mille kokemuksille ja teoreettisille oletuksille osaamiseni rakentuu?

Uteliaisuuteen liittyy hyväksyvä ja myötätuntoinen ote. Keskiössä on ymmärtää itseä paremmin, ei arvottaa tai kritisoida. Kun ymmärrämme itseäni paremmin, voimme muuttaa toimintaamme, niin että se on linjassa tavoitteidemme kanssa.

Utelias asenne ihmissuhteissa

Jotta voin olla aidosti utelias muita kohtaan, minun tulee ymmärtää, että oma ajatteluni on vain yksi kuvaus todellisuudesta. Vuorovaikutuksen lähtökohtana ei ole taistelevien egojen kukkotappelu, vaan aito ja aktiivinen ymmärryksen kehittäminen. Mitä voimme oppia toisiltamme? Miten voimme yhdessä kehittää ajatteluamme?

Yhä harvemmassa työssä voidaan nojata yksilölliseen osaamiseen. Yhteistyö ja osaamisen ristipölytys ovat elinehto uuden luomiselle ja nykyisen toiminnan parantamiselle. Tämä vaatii sekä uteliaisuutta muita kohtaan että dialogitaitoja. Aito uteliaisuus on myös arvokas lahja toiselle, koska ihmisten perustarve on tulla huomatuksi ja kuulluksi.

Todd Kashdan kiteyttää uteliaisuuden merkityksen osuvasti:

Uteliaisuus on löytämistä, tarve varmuuteen on oikeassa olemista.

Uteliaisuus luo mahdollisuuksia, tarve varmuuteen vähentää niitä.

Uteliaisuus luo ihmissuhteita, tarve varmuuteen lisää suojamuureja.

 

Jos kiinnostuit uteliaisuuden teemasta, suosittelen lämpimästi Todd Kashdanin kirjaa: Curious? (2009). Kirjaa on käytetty lähteenä myös tässä artikkelissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.