Kuinka lisätään arkeen oppimisen iloa? Tai kiinnostutaan siitä mikä ei kiinnosta? Uteliaisuuden taito on (työ)elämän supervoima, jonka voit ottaa käyttöön jo tänään! Mutta mitä ovat ne psykologiset esteet, jotka haastavat uteliaisuuden ja kuinka ne taklataan? Jos uteliaisuutesi heräsi, kuuntele Oppimisen psykologia -podcastin jakso #27, jossa avaan uteliaisuuden taitoa enemmän: https://www.hannasiefen.fi/podcast-1/episode/921c7f5b/27-uteliaisuuden-taito-hanna-siefen-kirjapodin-vieraana-kauden-paatosekstra

Tehdään mökkireissulla palapeliä ja pohditaan miten ihminen jaksaa motivoitua pähkäilemään ja näkemään vaivaa näennäisesti turhiin asioihin. Miksi oivaltamisen ja oppimisen ilo on niin motivoivaa. Mökki- ja juttukaverina minulla on ystäväni, psykologi Mari Laari.

Lenkkeilyharrastuksen uudelleen virittämistä ja pohdintaa siitä mikä helpottaa aikaansaamista. Kirjavinkkeinä: Martela, F.: Tahdonvoiman käyttöohje. Heat, C. & Heat, D.: Switch. How to change things when change is hard.

Kerron tällä videolla neljä vinkkiä, joiden avulla saat osaamisen kehittämiseen vauhtia. Vinkit sisältyvät kehittämääni oppimisvalmiuden malliin, jota psykologina koulutan. Sen ydin kiteytyy näin: oppimiseen tarvitaan TOIMINTAA, TAHTOA, TAITOA JA TILAA. 1. Vinkki: Leivo oppiminen osaksi arkea. Miten oppiminen näkyy arjen toiminnassa? Onko se muutakin kuin formaalia oppimista eli kouluttautumista ja tiedonhankintaa? Miten on hyödynnetty arkiset oppimisen paikat? 2. Vinkki: Miksi oppiminen on sinulle tärkeätä? Miten saat ohjattua toimintaasi kohti oppimisen tekoja? 3. Vinkki: Kehitä reflektiotaitoja. Reflektiotaitoja tarvitaan toiminnanohjauksessa (kohti oppimistekoja) ja tiedollisesssa oppimisessa. 4. Vinkki: Onko kalenterissa ja mielessä tilaa?

Juteltiin Matin kanssa ammatillisesta kehittymisestä ja siitä miten omaa oppimista voi edistää.

Tällä videolla kerron: - miksi oppiminen on tietämistä tärkeämpää. -miksi väärässä oleminen ahdistaa. -miten voimme yhdessä oppia tehokkaammin. Toivottavasti video on sinulle hyödyllinen! :)

Miksi älykkyyttä/asiantuntijuutta ei voi omistaa? Mihin tarvitsen toisia toimiakseni älykkäästi? Mitä ovat älykkään toiminnan välineet? Lue lisää/lähteet: -Tutkiva oppiminen - järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä. (Hakkarainen, Lonka, Lipponen) -Oivalta oppiminen. (Lonka, K.)

Miten tunne joukkoon kuulumisesta syntyy? Käyn läpi neljä kysymystä, jotka esitämme itsellemme, kun pohdimme kuulummeko joukkoon. Lähteet/lue lisää: -Walton & Brady: The Many Questions of Belonging (Kirjassa: Handbook of Competence and Motivation).

Aivomme ovat virittäytyneet olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Videolla kerron peilausjärjestelmästä, jonka avulla synkkaamme oman toimintamme toisten toimintaan. Tämän lisäksi kerron palkitsemisjärjestelmistä, jotka saavat meidät nauttimaan sosiaalisista tilanteista. Lähteitä/lue lisää: -Sajaniemi & Mäkelä (2014): Ihminen voi hyvin joukossa. (Teoksessa Positiivisen psykologian voima) -Panksepp (2004): Affective neurosience.

Ystäväni Hanna-Riitta kertoo lukio-opettajan arjestaan. Keskustellaan pedagogiikasta ja työn merkityksestä.